Sudentaival hahmokuvaus

Perustietoa

Perustiedot

Nimi: Yötuuli

Kutsumanimi: , Kuu
Ikä:
4
½ vuotta
Sukupuoli:
uros
Rotu:
sekarotuinen

Lauma/asema: laumaton
Perhe:
äiti Yönkyynel
Pelaaja:
Riin@

Pelipaikka: Sudentaival

Suhteet

Tavannut: Totti, Sigryn “Lilja” Ekada, Günther Jääsielu, Porga, Zana, Onyx, Nana, Adelina, Hopé,
Tutut:
Porga, Onyx, Sigryn, Ade
Kaverit: Zana, Nana
Ystävät:
Totti
Ihastunut: -
Rakastunut: -
Puoliso: -
Pennut: -
Ei osaa suhtautua:
Günter Jääsielu
Ei pidä:
Hopé
Riidoissa: -

Ulkonäkö tällä susiherralla on aika yksinkertainen, mutta mieleenpainuva. Turkki on kiiltävän musta, kauttaaltaan, lukuunottamatta valkoista merkkiä tämän otsassa. Merkki muistuttaa epäilyttävästi kuunsirppiä, josta urokselle onkin muotoutunut lempinimet “Kuu” ja “Kuutamo”. Näistä nimistä merkin omistaja itse ei kuitenkaan pidä. Yötuulin karva on paksua ja pitkää joka puolelta, paitsi kasvoista. Silmät ovat hämmästyttävän kirkkaat vaaleankeltaiset. Uros on erittäin pienikokoinen ja sillä on suhteessa pitkät ja ohuet jalat. Se voisi olla omituisen näköinen honteloine jalkoineen, jos karva ei olisi niin pitkää. Puuman hyökkäyksen jäljiltä uroksen vasemmassa korvassa on lovi. Tämä ei kuitenkaan kunnolla erotu mustan karvan läpi.

Luonteeltaan Yö on hieman erikoinen tuttavuus: tämä on nimittäin kasvissyöjä. Se syö kalaa, mutta enimmäkseen marjoja ja kasveja. Yö onkin haka tunnistamaan terveelliset ja myrkylliset kasvit ja sienet toisistaan. Se on hieman kömpelö, mutta äärimmäisen nopea juoksija pitkine jalkoineen ja solakkoine ruumiineen. Omitusista ruokatottumuksista huolimatta Yö on hauska tuttavuus. Tämä on aina pirteä ja vääntää vitsiä kaikesta. Joku saattaisi sanoa, että se on rasitavaa, mutta usein se onnistuu piristämään masentuneimmatkin sudet. Positiivinen asenne elämään ja hyvä huumorintaju tekevät siitä loistavaa juttuseuraa. Taistelussa se ei toisaalta pärjää, mutta ei niihin usein joudukaan (ellei toinen ärsyynny sen juttuihin). Jos näin käy, se juoksee pakoon anteeksipyyntöjä huudellen. Pokerinaama pitää niin vitseissä kuin valheissakin, eikä sen sanoistaan siis koskaan voi olla varma, onko ne totta. Useinmiten se ei kuitenkaan tykkää valehdella. Yö ei muutenkaan pidä muiden satuttamisesta niin fyysisellä kuin henkiselläkään tasolla. Se on sosiaalinen ja tykkää tutustua muihin susiin, lisäksi se on melkeinpä liian kiltti. Pienen kokonsa takia tämä joutuu katsomaan usein muita ylöspäin, mutta ei ahdistu isompien urosten seurassa. Ainoastaan suuret naaraat saavat tämän hermostumaan.

Menneisyys ei ole kummoinen. Yö syntyi tavalliseen laumaan kaukana pohjoisessa. Sillä ei ollut sisaruksia, eikä isä kuulunut heidän laumaansa. Äiti oli Yölle hyvin tärkeä, olihan tämä sen ainoa perheenjäsen. Yö nimettiin Yötuuleksi sen äidin Yönkyyneleen mukaan. Lauman johtajan ja Yön valeisän Benetin mielestä se oli säälittävä nimi, mutta Yönkyynel oli varma valinnastaan.

Yö luuli kaksi vuotta, että Benet olisi sen isä, mutta kerran vahingossa kuulleen keskustelupätkän jälkeen se sai totuuden selville. Yönkyynel ei vain ollut halunnut satuttaa lastaan totuudella tuntemattomasta isästä. Isästä, joka oli varas ja karkulainen. Isästä, joka ei olisi halunnut lasta. Totuuden kuultuaan Yö hyvästeli laumansa ja rakkaan äitinsä ja lähti maailmalle kiertelemään, vaelsi etelään. Se ei olut vihainen äidilleen eikä edes isälleen, mutta siitä tuntui että oli aika aloittaa oma elämä, irtautua tutusta ja turvallisesta. Muutaman kuukauden se oli kieltämättä masentunut, mutta kuljettuaan pitkään yksin, se tajusi ettei ollut menettänyt mitään. Sen lapsuus oli ollut onnellinen kaikesta huolimatta.

Vaellettuaan reilut puolitoista vuotta se saapui rauhaisaan paikkaan.

Pelattu historia: Pian Yö oppi tuntemaan alueen laumoja ja tapoja. Se kierteli uteliaana ympäri yhteismaita, päätyen välillä jopa laumojenkin alueelle. Uros ei kuitenkaan ollut valmis liittymään laumaan, joten se palasi takaisin yhteismaille. Hyviä ystäviäkin tämä löysi. Erinäiset sattumukset yhdistivät mustan erään toisen uroksen, Totin, kanssa ja heistä tuli parhaimmat ystävykset. Vaikka toisen tapaaminen oli satunnaista, yksin ollessaan Yö kaipasi aina harmaan seuraan.

Toinen hyvä tuttavuus Zana oli hieman erikoinen. Yö ei ollut koskaan ollut hyvä narttujen kanssa, mutta pelastettuaan ruskean hengen ja tämän tehtyä myöhemmin saman hänelle, oli ystävyys taattu. He eivät kuitenkaan koskaan ehtineet kunnolla ystävystyä tai jutella, sillä heidän tiensä erosivat yllättäen Yön suistuessa jokeen. Samasta syystä Yö päätyi alangon laitamille luolastoihin, jossa eli yksin koko pitkän ja kylmän talven, välillä nälkäkuoleman partaalla. Nyt se on kuitenkin taas lähtenyt ulkomaailmaan, valmiina kohtaamaan uusia tuttavuuksia ja selvittämään välinsä Zanan ja Totin kanssa.

Vointi on heikko.

Muuta turhaa

- Yö on huono uimaan ja myös hieman vesikammoinen

- SIllä on sieniriippuvuus ja se puhuu jatkuvasti sienistä

- Se ei osaa pilkata muita

Pelatut pelit:

(vanhat täällä)

The tricky part it to come back home (online) Yö tapaa ensimmäisen suden, Nanan, yksinvietetyn talven jälkeen. Nopeasti he huomaavat yhdistävän asian: Nana on Totin tytär! Matkalla Nanan lapsuudenpesälle tapahtuu kaikkea jännittävää, mutta kumpikin säästyy enemmittä vammoitta. Kaverukset löytävät pesän vallattuna ja päättävät lähteä omille teilleen, kuitenkin halukkaina tapaamaan toisensa uudelleenkin.

Shiny eyes oversee at you, even if you would notice it at al (offline) Yö on (vaihteeksi) etsimässä Tottia, ja päätyy keskeyttämään kahden suden välisen romanttisen hetken. Se jää kuitenkin hetkeksi juttelemaan mukavan Aden kanssa, kunnes Ade juoksee metsään etsimään kadonnutta ystäväänsä, jättäen Yön yksin. Tämä jälkeen uros masentuu hieman ja lähtee pois.

Fanart:



© Cokis               © Kalmanhurtta             © Merry  

(Klikkaa kuvia niin näät ne suurempana!)
------------------------------------
Copyright ©
kuvien pohjat: http://www.deviantart.com/ © © ©
Kuvien muokkaukset ja tekstit: Riin@